Taivas salamoi

Eilen ei tullut kirjailtua mitään vaikka Elinan kanssa hommissa oltiinkin. Laiteltiin patolevyjä, tehtiin pari ajoluiskaa, passailtiin salaojaputkia paikalleen ja sen semmoisia. Päivä vaan jäi pahasti kesken kun vettä alkoi sataa niin kovasti että oli viisain hiipiä viikonlopun viettoon. Mutta kyllähän elokuvailtakin on joskus paikallaan.

Tänään sunnuntaina mentiinkin sitten uudella innolla hommille. Elina haki starkista kuormallisen tavaraa kun meillä oli kärry lainassa. Minä siirtelin traktorilla soraa taloon isot kasat. Tavoitteena oli täyttää taloa minimissään väliseinäanturoiden tasoon. Lisäksi jatkettiin salaojaurakkaa joka onkin loppusuoralla. Samalla on tehty sitten vähän soratäyttöjä myös ulkopuolelle niin talon kuin autotallin ympärille että rappauksen jälkeen styroksit voi vaan heittää paikalleen.

Aina aktiiviset Riikka ja Olli ilmaantuivat myös illaksi apuvoimiksi. Mikäs sen parempaa kuin lapiot käteen ja talon sisälle kelkotut sorat levälleen. Jälkeä tulikin mukavasti: kaikki sisäpuolen pystystyroksit on paikallaan ja korkoja mallailtu jo anturoita varten. Huomenna pitänee koittaa muotitella niitä.

Päivällä sattui kohdalle myös melkoinen ukkoskuuro. Melkeen voin sanoa että niin lähelle ei eläissäni liene salama iskenyt ja raeuurokin oli sitä luokkaa että piti mennä valkeaan sotaratsuun piiloon hetkeksi ettei tule mustelmia.

Alla myös epäselvä sadekuva, mutta eihän siitä todellisuutta näe. Sateen jälkeinen lätäkkö on toki vaikuttava, syvyyttä reilu puoli metriä.